Satakunnassa ja Pirkanmaalla sekä niiden ympäristössä kuntotarkastuksia tekevät kokeneet kosteusvauriokuntotutkijan pätevyyden omaavat rakennusinsinöörimme. PK-seudulla tarkastukset tekee kokenut rakennusterveysasiantuntijamme.
Tarkastukset tehdään ympäristöministeriön johdolla tehdyn Asuntokaupan Kuntotarkastuksen Yhteisen Toimintamallin (YTM) mukaisesti sekä Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, KH 90-00394-ohjekorttia soveltaen.
Varaa aika asuntokaupan kuntotarkastukseen jo tänään!
Katso alueellasi toimivien kuntotarkastajiemme yhteystiedot täältä.
Voit myös jättää yhteydenottopyynnön lomakkeella
tai soittaa asiakaspalvelumme 050 386 9194, avoinna arkisin klo 9-16.
Kuntotarkastuksen sisältö ja kulku
Alkukysely ja toimintaohjeet
Lähetämme kiinteistön omistajalle tai käyttäjälle alkukyselyn sekä toimintaohjeet ennen kuntotarkastusta. Alkukyselyyn vastaaminen tapahtuu sähköpostilinkin kautta. Kuntotarkastajamme käy läpi kyselyvastaukset ennen tarkastusta ja käyttää niitä apuna tarkastussuunnitelman laadinnassa. Tarkastamme kyselyvastauksissa esiin nousseet riskit erityisellä huomiolla, joten kyselyyn vastaaminen totuudenmukaisesti on ensiarvoisen tärkeää. Kysely voidaan suorittaa myös paperiversiona kuntotarkastuksen aluksi, jos kiinteistön käyttäjällä ei ole mahdollisuutta vastata sähköisesti. Toimintaohjeiden noudattaminen on tärkeää, jotta kuntotarkastajan havainnointi kohteessa olisi mahdollisimman kattavaa ja häiriötöntä.
Kuntotarkastus
Pääosin aistienvaraisin ja ainetta rikkomattomin menetelmin tarkastetaan:
- Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmät
- Perustukset ja alapohjarakenteet
- Väliseinät ja välipohjat
- Ikkunat, ulko-ovet ja parvekeovet
- Katokset, parvekkeet, terassit yms. rakennukseen liittyvät julkisivun rakenneosat
- Yläpohja, ullakko ja vesikatto
- Märkätilat ja kosteat tilat
- Talotekniikka, näkyviltä osin, perustuen laitteiston ikään ja haastatteluista saatujen tietojen arviointiin.
Tarkastuksen aikana asiantuntijamme arvioi, onko kohteessa mahdollisesti muita kuin aistinvaraisesti havaittavia virheitä tai puutteita, ja tekee tarvittaessa sekä mahdollisuuksien mukaan tarpeelliseksi arvioimansa määrän kohdennettuja kuntotutkimuksia kuten rakenneavauksia, suhteellisen kosteuden ja lämpötilojen mittauksia eristetiloista sekä puun kosteuden mittauksia rakenneavausten yhteydessä.
Kosteusmittaukset
Kuntotarkastuksen sisältöön kuuluu pintakosteuskartoitus pintakosteudentunnistimella. Kosteuskartoitus tehdään pistokokein kosteudelle alttiille alueille kuten: märkätilat, vesipisteiden läheisyydet (keittiö, wc) ja maanvastaiset lattiat sekä seinät.
Pintakosteuskartoituksen perusteella asiantuntija arvioi onko tarkastuksen yhteydessä syytä tehdä tarkentavia kosteusmittauksia rakenteista.
Kuntotarkastuksen yhteydessä tehtäviä tarkentavia kosteusmittauksia ovat rakenteiden sisästä tehtävät kosteusmittaukset, puurakenteiden kosteusmittaukset ja viiltomittaukset lattiapinnoitteen (muovimaton) alta.
Tarkastukseen kuuluu asiantuntijan arvioima määrä (1-5 kpl) tarkentavia kosteusmittauksia puurakenteiden tai levyverhoiltujen seinärakenteiden sisältä (eristetiloista) sekä levyrakenteen tai maksimissaan 100 mm:n vahvan betonirakenteen läpi alapohjarakenteen eristekerrokseen. Kosteusmittauksia voidaan suorittaa myös puun kosteudenmittarilla puurakenteista tai viiltokosteusmittausmenetelmällä muovimaton alta.
Rakenneavaukset
Kuntotarkastuksen sisältöön kuulu asiantuntijan tarpeelliseksi arvioima määrä (0-3 kpl) rakenneavauksia.
Rakenneavaukset kohdennetaan vaurioherkkiin rakenteiseen tai tarkastajan tekemän vaurioepäilyn tarkastamiseksi. Rakenneavauksia ei suoriteta betonirakenteisiin.
Alustava yhteenveto
Tarkastuksen lopuksi kuntotarkastaja kertoo tekemänsä havainnot ja niiden merkityksen. Alustava yhteenveto ei korvaa kirjallista raporttia. Alustavan yhteenvedon aikana kuntotarkastajalta on hyvä kysyä täydentäviä kysymyksiä, jos jokin asia mietityttää.
Raportti
Kuntotarkastuksesta toimitetaan raportti tilaajalle sähköisenä. Raportissa kerrotaan puolueettomasti kohteen rakennusteknisestä kunnosta. Raportissa esitellään lisäksi korjaustarpeita, vaurioriskejä, käyttöturvallisuus- ja terveysriskejä sekä toimenpide-ehdotuksia rakennuksen hyvään ylläpitoon ja riskien minimointiin. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaustyöselitys eikä sisällä kustannusarvioita tai pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS).
